Apajamatkat

Kalakalenteri

Tammikuun kalastus

Tammikuussa jäät määräävät kalastustavan. Leutoina talvina Suomenlahti saattaa olla vielä tammikuussakin avoinna, minkä saimme kokea vuonna 2001, 2007 ja 2008. Tammikuussa meri voi lainehtia vapaana ja innokkaimmat kalamiehet käyvät vielä veneen kanssa kalassa.

Alkutalven avovesikalastus suosii traileriveneilijää. Suojaisassa laituripaikassa venettä säilyttävä kalamies joutui nostamaan veneensä ylös jo joulukuun alun pakkaspäivinä, mutta trailerilla venettä säilyttävällä kalastajalla ei ole kiirettä, vaan hän voi rauhassa seurata talven kehittymistä. Ei ole mitään paniikkia laittaa venettä ”talviteloille” tai suorittaa sille talvihuoltoa jos kerran säät ovat leutoja.
Lue lisää..

Helmikuun kalastus

Mainiota kalastusta helmikuussa, niinkö? Kyllä vain. On vain lähdettävä jäälle pilkkimään ahvenia, mateita, kuhia tai haukia. Jos siis jäitä on. Talvi 2007-2008 jäi monelta Suomenlahden pilkkijältä väliin, mutta talvi 2009 oli hyäv pilkkitalvi. Muutamana vuonna on alkutalvesta tullut kyllä jäätä, mutta helmikuussa lunta on tullut jäälle jopa niin paljon että se on nostanut vettä jään päälle. Raskaassa loskaisessa lumessa tarpominen on ollut jopa liian raskasta, eikä pilkkipaikoille ole jaksanut kävellä. Tällaisia helmikuita olivat 2011 sekä 2012. Sen sijaan 2013 oli etelärannikolla mukavaa pilkkimistä. Lunta oli, mutta ei nyt aivan mahdottomasti. Paksu lumipeite esti myös vuonna 2019 paksujen jäiden muodostumisen. Lauhoissa loppukuun keleissä lumi kyllä suli, mutta alta paljastui vain 20-30cm ei-niin-priimaa jäätä. Tuollainen sulaa maaliskuun auringossa hetkessä!
Lue lisää..

Maaliskuun kalastus

Maaliskuussa kunnian kenttien kutsu kuuluu yhä voimakkaana ja mahdollisuus hyvään pilkkisaaliiseen on yhä olemassa – jos vain jaksaa etsiä hajallaan uiskentelevia parvia. Ahventa voi löytää vielä syviltä 10 metrin karikoitakin, mutta kalat ovat siellä yleensä pieniä. Suuremmat kalat löytyvät matalammasta vedestä ja kuun loppua kohti yhä vain lähempää rannikkoa. Avomerien ahvenet vaeltavat kohti sisälahtia ja sopivassa penkan reunassa voikin viettää ikimuistoisen pilkkipäivän. Kaloja voi löytyä aivan rantamatalasta eikä jäältä kannata lähteä turhan aikaisin pois, sillä matalassa vedessä uiskentelevat isot körmyniskat saattavat innostua syömään vasta hämärän tullen.
Lue lisää..

Huhtikuun kalastus

Alkutalvesta pilkkimies tutkailee joka aamu jäätilannetta, ja samoin tekee vannoutunut venekalastaja huhtikuussa. Yöpakkasten ja vesisateiden vaikutuksia tarkkaillaan herkeämättä. Ymmärrettäväähän se on jos ei satu olemaan pilkkimies ja koko talvi on kulunut jäiden sulamista odotellessa. Joitankin talvina etelärannikolla päästään venellä kalastamaan jo maaliskuussa, mutta kovina pakkastalvina kuten 2003 veneellä pääsi vesille vasta toukokuun vaihteessa. Vuonna 2006 jäät lähtivät Porkkalasta varsin myöhään, vasta 24. huhtikuuta kun taas keväällä 2008 meri oli suurimman osa maaliskuuta auki. 2010 huhtikuun alussa jäätä oli paljon, mutta jo 24.4. pääsi veneilemään. Talvella 2012 teräsjäätä muodostui merialueella vain lyhyen aikaa ja alimpana ollut jää pehmeni maaliskuun loppuun. Koko jäämassa oli vain jäätynyttä kohvaa.Silti kesti tovin ennen kuin kohva oli poissa. Ensimmäinen venematka tehti Apajamatkoilla tuona vuonna 14.4. Vaikka alkutalvi 2018 oli lauha, niin kunnon jäät saatiin kumminkin ja sitä oli maaliskuun lopussa merenlahdissa vielä 30cm ja pilkillä käytiin vielä seuraavanakin viikonloppuna eli 8.4. Jäät lähtivät esim. Tammisaaresta vasta 20.4. eli hauen kutua edeltävän pyynnin sai unohtaa-hauki oli kudulla saman tien kun jäät lähtivät.
Lue lisää..

Touko-kesäkuun kalastus

Touko-kesäkuun vaihteessa keväinen kutusilakka on sisäsaaristossa ja taimen mässäilee runsaalla ruoalla. Kalamies siirtyy alkukevään pyyntipaikoilta hieman ulospäin, mutta ei vieläkään ulkomeren karikoille. Sisäselkien niemien kärjet ja selkää vastassa olevat suurten saarten kivikkorannat missä syvyys heittoetäisyydellä rannasta on 4-6 metriä, ovat tämän vuodenajan ottipaikkoja. Jos on tietoa silakan kutupaikoista, niin tällainen tieto on kullan arvoista. Missä on paljon ruokaa, niin siellä on taimenia, isojakin.
Taimenuistimissa ei juuri yllätyksiä ole, mutta muutama reissu on pelastunut vaappujen avulla. Kyse on nähdäkseni vain siitä, että moni lusikka nousee liian helposti pintaan sellaisina päivinä, kun taimen ei sitä tee. Muutama heittovaappu (Esim.Rapala Countdown, Rapala Jerk, Rapala Tail Dancer, Bomberin A10 keijuvaappu,Stormin Thunderstick tai Flutterstick) kannattaa pitää mukana kesän taitteen taimenmatkoilla.
Lue lisää..

Heinäkuun kalastus

Syksy ja kevät ovat perinteisesti hyviä kalastusaikoja Suomenlahdella ja keskikesä on ollut hiljaisempaa aikaa. Kala ei syö, sanoo kalastava kansa, kun kala ei nappaa uistimeen. Mutta totuus on aivan toinen. Lämpimässä vedessä kalan aineenvaihdunta ja kasvu on huipussaan, joten ruokaa kuluu aivan toiseen tahtiin kuin viileän veden aikana. Kala siis syö, mutta vaikeudet alkavat, kun kalastajan pitäisi löytää kalat lämpimästä vedestä. Kalat ovat hajaantuneet uusiin paikkoihin ja sellaisiin syvyyksiin, että tavallisella lusikkauistimella kalastava ei niitä usein tapaa.
Lue lisää..

Elokuun kalastus

Jos antavat jotkut elokuun päivät merkkejä alkavasta mainiosta syyskalastuksesta, saattaa jo seuraava kalareissu kääntää ajatukset päälaelleen. Tuulisena ja pilvisenä päivänä saattaa esimerkiksi haukea saada ihan mukavasti, mutta menepä yrittämään keskellä aurinkoista tyyntä päivää kirkkaan veden alueelta. Jos noissa olosuhteissa voit kehuskella hyvällä haukisaaliilla olet melkoinen kalataituri.
Lue lisää..

Syyskuun kalastus

Meren lämpötila saattaa muuttua nopeastikin. Kovat yhtäjaksoiset pohjoistuulet työntävät Suomenlahden alueella lämpöisen pintaveden ulapalle ja tilalle kumpuaa viileää alusvettä. Mitä lähempänä ollaan ulkosaariston reunaa, sitä nopeampaa on lämpötilan muutos. Muutamassa yössä saattaa pintaveden lämpötila laskea monella asteella, kuten kävi esimerkiksi vuonna 2002 juhannuksen tienoilla. Pintaveden lämpötila laski tuolloin 10 asteeseen ja jo loppuneeksi julistettu kevään meritaimenkausi käynnistyikin lyhyeksi ajaksi uudelleen. Vähässä vain olivat ne kalastajat, jotka intoutuivat tuolloin kareja koluamaan. Taisivat kaikki olla kuhan tai hauen pyynnissä.
Lue lisää..

Lokakuun kalastus

Lokakuu on monen mielestä vuoden paras kalakuukausi. Ilmat ovat vielä lämpimähköjä, on mukava kalastaa ja viilentyvä vesi on pistänyt kalat liikkeelle. Tämän huomaa myös kalastusopas kalenteristaan – lokakuu on yleensä buukattu täyteen ensimmäisenä!
Luvassa on kuulaita päiviä meritaimenkarikoilla sekä tummia ja tuulisia kelejä jolloin hauki syö kuin viimeistä päivää. Vaikka lokakuussa kalan tavoittaa matalasta vedestä helpommin kuin syyskuussa, niin eivät kaikki kalat silti ole matalassa.
Lue lisää..

Marraskuun kalastus

Marraskuussa päivät lyhenevät kukonaskelin. Iltasyönnistä ei voi enää juuri puhua sillä hämärän perään tulee hetimiten pimeä. Koko päivä voi olla niin pilvinen ja tumma että tunnelma on kuin olisi iltasyönnillä – myös kalansaaliin puolesta. Kiinnostusta haukien pyytämiseen on omiaan lisäämään se, että mahdollisuudet suuren kalan saantiin matalasta ovat lähes yhtä hyvät kuin keväällä. Toiset pyytävät haukea syvemmästä vedestä ja osa uistelee. Ja kaikki saavat kalaa. Valtavat silakkaparvet uiskentelevat sisäselillä ja sopivan tyyninä päivinä voi kuulla melkoisia losautuksia keskeltä selkää. Hauet ne siellä mellastavat silakoitten perässä. Viileän veden hauelle tarjotaan yleensä vaappua jossa on rauhallinen uintiliike. Kesäretkien jäljiltä viehepakin pohjimmaisiksi jääneille vaapuille saattaa siis nyt tarjoutua näytön paikka.
Lue lisää..

Joulukuun kalastus

Jäiden tulo lopettaa venekalastuksen Suomenlahdella yleensä joulukuussa. Veneenomistajat eivät jäistä niin välittäisi, sillä taimenkausi on parhaimmillaan ja haukeakin tulee kohtalaisesti – erityisesti leudon päivän sattuessa kohdalle. Pilkkiminen veneestä on erityisen tuloksellista. Hyvien ahvensaaliiden lisäksi monin paikoin nostetaan partaan yli myös komeita kuhia niin pilkillä kuin myös jigeillä. Loppukauden avovedessä suuria ahvenparvia on löytynyt 8- 14 metrin syvyydestä, kalojen koon vaihdellessa 200-500 gramman välillä, mutta suljetuissa lahtivesissä kalat voivat olla matalammassakin, mistä myös ne todella suuret ahvenet usein löytyvät. Kuhan jigikalastuksessa vertikaalijigit ovat parhaimmillaan. Kalat ovat hidasliikkeisiä ja helpommin narrattavissa ärsyttävän hitaasti uitetulla vertsujigillä.
Lue lisää..

 

 

 

Apajamatkat.fi