Lokakuun kalastus

Lokakuu on monen mielestä vuoden paras kalakuukausi. Ilmat ovat vielä lämpimähköjä, on mukava kalastaa ja viilentyvä vesi on pistänyt kalat liikkeelle.

Luvassa on kuulaita päiviä meritaimenkarikoilla sekä tummia ja tuulisia kelejä jolloin hauki syö kuin viimeistä päivää. Vaikka lokakuussa kalan tavoittaa matalasta vedestä helpommin kuin syyskuussa, niin eivät kaikki kalat silti ole matalassa.

Jigikalastuksen yleistymisen myötä heittokalastajat ovat löytäneet aivan uusia kalastussyvyyksiä myös hauen pyyntiin ja sen myötä saalisvarmempia päiviä. Jostain syystä hauen syväkalastuksen osaajia ei vain tässä maassa ole kovinkaan monta. Perinteinen ruohikkorantojen ja karikkojen koluaminen vaapuilla tai lusikoilla sekä alle kolmemetrisen veden kalastaminen ei todellakaan kerro koko totuutta alueen haukikannoista.. Tietyt karikot ja salmialueet antavat haukia hyvin vielä 6-10 metrin syvyydestä. Noissa syvyyksissä ei toimi enää syvännevaaput vaan haukia on tavoiteltava suurten jigien avulla. Kalastus vaatii enemmän kärsivällisyyttä kuin matalan veden kalastus, sillä kestää oman aikansa ennen kuin jigi on painunut pohjaan, eikä sen uittaminen noissa syvyyksissä ole yhtä nopeaa kuin lusikan uitto matalassa vedessä. Mutta käsivällisyys palkitaan. Jotkut suosivat suuria toukkajigejä, toiset taas kalajigejä. Pienentämällä hieman jigin kokoa ei saaliiksi ehkä tule ennätyshauki, mutta sitäkin runsaampi lajitelma haukia, ahvenia, kuhia.....

Joinakin vuosina meritaimenkalastus alkaa jo elo-syyskuussa toisinaan vasta lokakuussa. Jostain syystä lokakuussa on joku lyhyt jakso, jolloin viikon parin sisään saadaan huomattavasti kookkaampaa kalaa kuin kyseisenä vuonna keskimäärin. Jos siis saat ison kalan tai kaksi ja haluat niitä vielä lisää tämän syksyn aikana, niin kaikki mahdolliset pekkaset ja muut vapaat on käytettävä vesillä liikkumiseen. Rauta on taottava silloin kun se on kuumaa. Viikon kuluttua jakso saattaa olla jo ohi ja isot tiessään. Mistä tässä on kysymys? Saattaa olla niin, että juuri lokakuussa sattuu sopivat ilmat jolloin isommatkin kalat saapuvat rantojen läheisyyteen. Kovan pyyntipaineen johdosta moni iso kalat otetaan tuolloin ylös ja ne jotka ovat päässeet uistimesta irti, oppivat ja tulevat varovaiseksi. Joka syksy jonkun tietyn niemen kärjessä yksi jos toinenkin kalastaja on päässyt näkemään ison seuraavan kalan, jota kukaan ei tunnu saavan ylös...Vaan saattaapa joku toinen teoria olla vähintään yhtä pätevä, näitähän me kalamiehet mielessämme pyörittelemme....

Ahventa löytää monen tyyppisistä paikoista, niin syvästä kuin matalastakin. Talven syviltä pilkkikareilta saattaa kyllä saada kaloja, mutta harvoin kuitenkaan niitä todella vauraita ahvenia. Tällä tarkoitan reilusti yli puolen kilon ahvenia, jotka liikkuvat aivan omissa porukoissaan. Tällaisen isojen ahventen parven tapaa varmimmin 3-6 metrin vedestä. Se että niiden löytäminen ei ole kovin helppoa johtuu tietysti siitä, että paikoin tämän kokoiset kalat ovat harvinaisia. Isot tuntuvat myös olevan paremmin perillä tiukoista ruokailuajoista. Ei siis kannata ylenkatsoa hämärän hetkeä jos on liikkeellä suurten ahventen apajilla.

Isot ahvenet ovat siellä missä kalat ovat, missä kalat ovat, missä kalat ovat.... Tutuilta vesiltä löytää vain harvoin uusia ison ahvenen paikkoja. Viisaat raitapaidat tietävät kyllä missä on runsain pöytä katettuna.

Suojaisilla sisäselillä särjet kokoontuvat massaparviksi. Valtavat parvet kaikuluotaimen näytöllä saattavat todellakin olla särkiä eikä silakoita. Luotaimessa silakat esiintyvät tiukkoina palloina jotka veneen nopeassa ajossa näkyvät pystytolppina. Särjet eivät ole yhtä tiukoissa parvissa vaan parvi on ikään kuin enemmän hajallaan. Särjet voi löytää milloin pohjasta, milloin taas pinnan läheltä. Joskus ulkosaaristosta saattaa löytää syvältä isokokoista särkeä, mutta ahvenenkalastajaa kyllä kiinnostaa enemmän rannikon läheisyydessä uiskentelevat 1-3 vuotiaiden särkien parvet, sillä ne ovat mitä mainiointa ruokaa ahvenille eli siellä ruokakalojen lähettyvillä uiskentelevat myös isot ahvenet. Kalat ovat siellä missä kalat ovat.....

Lokakuussa etelärannikonkuha löytyy sisäselkien syvistä salmista sekä sisälahtiin johtavien syvänneurien reunoilta sekä laajemmilta syviltä savipakoilta ja niiden reunoilta. Edellä mainitut särjet voivat hyvinkin houkutella kuhia aluelle, joten kuhia kannattaa kokeilla särkien seasta. Pyynnissä käytetään jigejä tai jigirakseja ja pyyntisyvyys voi vaihdella 5 metristä aina 15 metriin. Heitettäessä eloisat toukka- ja matojigit ovat antaneet hyviä saaliita.

Kun kuha on yli 5m:n syvyydessä alkavat vertikaalijigaajan hetket. Uusi tekniikka on todella tehokas tapa pyytää nimen omaan isoja kuhia. Laita siiman päähän 15cm pitkä Fin-s-Fish kalajigi - kyllä iso kalajigi - ja varautu ranteille lyöviin koviin tärppeihin. Huippuhauskaa!